Vastustuskyky kertoo siitä, miten keho taistelee erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Tauteja aiheuttaa erilaiset virukset ja bakteerit. Vastustuskykyä voi tukea noudattamalla terveellisiä elämäntapoja, kuten huolehtimalla riittävästä unensaannista, liikkumalla säännöllisesti ja syömällä monipuolisesti. Vastustuskyvyn mittaaminen ja määrittäminen ei ole yhtä selkeää kuin esimerkiksi veren hemoglobiinipitoisuuden mittaaminen verikokeen avulla. Ei ole olemassa koetta, joka kertoisi tarkasti onko henkilöllä vahva vai heikko immuunipuolustus.

Vastustuskyvyn toiminta

Vastustuskyvyn toiminta perustuu elimistön kykyyn erotella omat ja vieraan rakenteet. Elimistön immuniteettijärjestelmä tunnistaa sen omat kudokset elämän alkuvaiheessa, eikä se reagoi omiin rakenteisiin. Puolustusjärjestelmä oppii muistamaan elimistöön tunkeutujat, ja se osaa jatkossa reagoida niihin. Muistisolujen takia ihminen ei normaalisti sairasta tiettyä mikrobitautia moneen kertaan. Immuniteetti voi joskus hyökätä myös omia valkuaisaineita, soluja ja solurakenteita vastaan. Tällaista tilannetta kutsutaan autoimmuunisairaudeksi. Immuniteettiin kuuluu kaikki ne elimistön keinot, joilla se puolustautuu tai suojautuu erilaisilta infektioilta. Vastustuskyky jakautuu synnynnäiseen eli luontaiseen ja hankittuun eli adaptiiviseen immuniteettiin. Ne toimivat yhteistyössä. Luontainen immuniteetti kehittyy sikiöaikana ja kehitys jatkuu syntymän jälkeen.

Vitamiinilisät

Eri hivenaineet ja vitamiinit osallistuvat eri tavoilla immuunipuolustusta tukeviin toimintoihin elimistössä. Niiden puute voi aiheuttaa osaltaan vastustuskyvyn heikkenemistä. Voisi siis ajatella, että vastustuskyky paranisi vitamiinilisien avulla. Näin ei kuitenkaan automaattisesti ole. Jos vitamiineja ja hivenaineita saa riittävästi, ei ylimääräisistä vitamiiniannoksista ole erityistä hyötyä terveyden kannalta. Tärkeintä onkin noudattaa perusterveellistä ruokavaliota. Suomen olosuhteissa riittävä D-vitamiinin on vaikeaa saada riittävästi pelkästään ravinnosta. D-vitamiinilisä onkin tarpeen talviaikaan, sillä D-vitamiinia ei pääse muodostumaan riittävästi auringon vaikutuksesta iholla. Iästä riippuen D-vitamiinin virallinen saantisuositus vaihtelee välillä 7,5-20 mikrogrammaa päivässä. D-vitamiinia lisätään myös maitotuotteisiin, joten isompi annos ei välttämättä ole tarpeen. Mikäli oma D-vitamiinitaso arveluttaa, sen voi mittauttaa. Mittauksen avulla voi selvittää, kärsiikö D-vitamiinin puutteesta.

C-vitamiini urheilusuorituksen jälkeen

Aikaisemmin uskottiin, että C-vitamiini lyhentää flunssan kestoa ja myös ennaltaehkäisee flunssa. Myöhemmin on todettu, ettei C-vitamiinin avulla voida estää flunssan syntymistä. C-vitamiinilisästä on kuitenkin hyötyä vastustuskyvylle raskaan urheilusuorituksen jälkeen. Usein maratonjuoksijat nauttivat C-vitamiinilisää juoksun aikana ja sen jälkeen. Todella kovaa treenaavalle ylimääräinen lisäannos voi olla apuna flunssaa vastaan taistellessa. C-vitamiinilisästä ei ole haittaa, jos kokee että siitä on hyötyä, vaikka tutkimustulokset eivät sitä osoittaisikaan. C-vitamiini on vesiliukoinen, joten ylimääräinen osa poistuu elimistöstä luonnollisesti virtsan mukana.

Vastustuskyvyn lisääminen

Tärkeintä on huolehtia yleisestä hyvinvoinnista. Terveys rakentuu riittävän liikunnan, levon, terveellisen ruokavalion ja stressinhallinnan muodostaman rungon ympärille. Myös mielen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin kannattaa panostaa. Käsihygienia on tärkeä osa vastustuskyvystä huolehtimisesta. Käsien huolellista pesua ei kannata laiminlyödä kotiin tullessa. Kaupassa ja muualla liikuttaessa kannattaa käyttää tarjolla olevia desinfiointipisteitä. Matkoilla hygienian ja käsienpesun merkitys korostuu. Hyvä peruskunto ja liian stressin välttäminen edistää hyvinvointia monella eri tavalla. Omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa ympäri vuoden. Kannattaa huomioida myös se, että rankka urheilu on keholle stressitekijä. Liikuntaa kannattaa harrastaa sopivan verran ja huolehtia riittävästä palautumisesta. Nämä tukevat myös hyvää vastustuskykyä. Sairastuneena täytyy malttaa levätä, eikä silloin kannata harrastaa kuntoilua.

Immuniteettiä heikentävät

Immuniteetti voi myös heiketä ympäristön ja elintapojen seurauksena. Tupakointia ja alkoholin runsasta käyttöä kannattaa välttää ja vähentää. Ilmansaasteet heikentävät immuniteettia, mutta joillakin alueilla ilmansaasteiden hengittämistä on vaikeaa vältellä. Sairastuneiden lähikontaktia kannattaa vältellä, jotta sairaus ei tartu. Ruuhkaisissa ja täysissä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä, on myös riski sairastua suurempi. Vähäkuituinen ja yksipuolinen ruokavalio heikentää immuniteettia. Mikäli liikuntaa harrastaa liikaa tai liian vähän, se ei tuo immuniteettia. Elimistö voi olla rasittunut pitkäaikaisen stressin seurauksena. Tällöin stressin syy kannattaisi pyrkiä poistamaan, tai ainakin huolehtia riittävästä palautumisesta.