Fyysinen aktiivisuus pidentää elinikää ja antaa suojaa useita yleisiä pitkäaikaissairauksia vastaan. On sanottu, että tunti liikuntaa lisää tunnilla elinikää. Toisen tunnin saa vielä kaupan päälle.
Mieti, minkä takia haluat liikkua. Haluatko lisää energiaa elämääsi, vai tavoitteletko parempaa ulkonäköä? Onko kuntosi päässyt rapistumaan? Kaipaatko omaa aikaa liikunnan parissa? Motiivit voivat olla joko rakentavia, tai elämää haittaavia. Liikuntainnostus säilyy paremmin, kun motivaatio ja syyt liikkua lähtee itsestä. Mikäli liikkuu jonkun toisen toiveesta, oli se sitten puoliso tai lääkäri, ei motivaatio säily niin hyvin. Kirkasta itsellesi syyt liikkua. Mieti, mitä hyvää liikunta tuo elämääsi. Saatko sitä kautta uusia ystäviä, voimaa jaksaa arkea vai henkistä hyvinvointia?
Se ei ole aina hauskaa
Liikkuminen ei ole aina hauskaa. Joskus pitää mennä kiukulla eteenpäin. Hankaluudet ja vaikeudet kasvattavat, ja niistä selviäminen kasvattaa sekä itsetuntoa että itsekuria. Omia ponnisteluja pitää arvostaa, ja siitä tulee luonteva osa liikuntaa, kun joutuu näkemään vaivaa liikuntasuorituksen eteen. Hankalasta tulee siedettävä, kun keskittyy johonkin muuhun. Mikäli jalat painavat, voi keskittyä esimerkiksi musiikkiin. Raskas olo ei kestä ikuisesti. Jokainen itsensä ylitys tekee seuraavasta kerrasta helpomman. Kun selviää yhdestä vaikeasta liikkeestä, selviää seuraavastakin.
Pyri säännöllisyyteen
Säännöllisesti liikkuvan keho alkaa muistuttelemaan, että olisi aika taas liikkua. Siihen menee kuitenkin aikaa. Aluksi tahdonvoima voi olla hukassa. Silloin liikkumista pitäisikin helpottaa esimerkiksi menemällä kuntosalille suoraan töistä. Kotona voi keksiä kaikenlaista muuta puuhastelua, ja sitten onkin jo niin myöhä, että lähteminen siirtyy taas kerran toiseen päivään. Jos liikkeelle lähteminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa, voi aluksi kiertää vaikkapa vain korttelin ympäri, ja vähitellen kävellä pitempiä lenkkejä.
Liikunnan vaikutus elimistön rakenteeseen ja toimintaan
Harjoittelu lisää aluksi lihasten hermostollista herkkyyttä, jolloin lihasten koordinaatio, voima ja teho paranevat. Myöhemmin proteiinisynteesi lisääntyy, mikä johtaa lihaksen kasvuun. Luuston koko, massa ja vahvuus kasvavat paikallisesti. Nivelruston ravitsemus tehostuu ja nivelen toiminnalliset ominaisuudet paranevat. Aineenvaihdunnassa tapahtuu useita suotuisia muutoksia, muun muassa rasvojen hapetus tehostuu ja hyvän HDL – kolesterolin määrä lisääntyy. Sydämen syke levossa ja submaksimaalisessa kuormituksessa pienenee, sydänlihas vahvistuu ja sydämen yhdellä lyönnillä pumppaama verimäärä kasvaa.
Ääreisverenkierron hiussuonten määrä kasvaa ja verenpaine pienenee levossa ja fyysisessä kuormituksessa. Veren tilavuus kasvaa, punasolujen määrä lisääntyy ja entsyymiaktiivisuus kasvaa, jolloin hapen irtoaminen punasolusta energiantuottoon tehostuu. Yhteenvetona voidaan todeta liikunnan aikaansaavan mittavan määrän hyvään terveyteen liittyviä vaikutuksia, jotka ehkä konkreettisimmin ilmenevät hyvänä fyysisenä kuntona.